Tarinoita Herttoniemen Kartanon historiassa

Herttoniemen on arveltu saaneen nimensä rälssimies Laurens Hertoghen mukaan, joka nautti tilallaan verovapautta vuonna 1405.

Herttoniemen kartanolla on ollut lukuisia omistajia aina 1500-luvun rälssitiloista 1800-luvun loiston ajoille ja 1900-luvun kartanokulttuurin asteittaiseen supistumiseen asti. Osa omistajista on vaikuttanut merkittävästi Suomen historiaan. Kansainvälisesti tunnetuin ja nykyisen ilmeen omaavan kartanorakennuksen ja puiston rakennuttaja oli vara-amiraali C.O. Cronstedt, joka oli syntynyt Puotilan kartanossa vuonna 1756 ja omisti Herttoniemen kartanon kahdesti elämänsä aikana.

Hän palveli aluksi Englannin laivastossa mm. Amerikan vapaussodassa, toimi Ruotsin laivastossa Välimerellä ja Ruotsinsalmen taisteluissa Venäjää vastaan. Ansioistaan ajoittain ainoana sitkeänä kuninkaan rinnalle taistelemaan jääneenä lippukapteenina kuningas Kustaa III nimitti hänet lopulta meriministeriksi. Vuonna 1808 tapahtui sarja selvittämättömiä tapahtumia, joissa C.O. Cronstedt oli ratkaisevassa osassa. Sveaborgin linnoituksen komentajana Cronstedt antautui venäläisille piirittäjille, ja Suomen siirtyminen Ruotsilta Venäjän vallan alaisuuteen alkoi. Yhden kartanosta liikkuvan tarinan mukaan Herttoniemen salmen sanotaan pysyvän aina sulana, sillä sen pohjalla kimaltelee kulta, jonka Cronstedt “sai venäläisiltä myydessään Viaporin”. Aikalaiset syyttivät häntä petturuudesta, vaikkei sitä koskaan kukaan pystynyt todistamaan.

Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli John Bergbom, jonka suvun omistukseen tila oli siirtynyt 1860-luvulla. Hän oli sivistynyt ja innovatiivinen maanviljelysneuvos, joka kokeili ensimmäisenä Suomessa ulkomailta tuotuja uutuuskoneita- ja kasveja kartanon tiloilla. Hän oli tunnettu myös yhteiskunnallisesti aktiivisena miehenä. Huhuttiin, että kartanossa pidettiin salaisia poliittisia kokouksia hänen suostumuksellaan, ja hänet salamurhattiin kartanossa tuntemattomien punakaartilaisten toimesta vuonna 1917 ennen Suomen itsenäistymistä.

Bergbomin suku lahjoitti vuonna 1917 Herttoniemen kartanon tiloineen Svenska Odlingens Vänner i Helsinge -nimiselle yhdistykselle, jonka jäsen John Bergbom oli ollut. Yhdistys perusti kartanoon museon, ja pehtorin tupaan avattiin kahvila, Herttuaniemen Kahvitupa. Se oli niin kuuluisa erinomaisesta kaakaostaan, että sinne tehtiin hiihtoretkiä jäiden poikki kaupungista. Puutarhataiteellisesti maamme merkittävimpiin kuuluva puisto barokki- ja englantilaistyyppisine alueineen sekä arkkitehti Carl Ludvig Engelin 1800-luvun alussa suunnittelemat huvimajat avattiin yleisön käyttöön, niinkuin John Bergbom itse oli suunnitellut.

Kartanorakennuksessa toimivassa museossa on C.O. Cronstedtin 1800-luvun ja John Bergbomin vuosisadanvaihteen esineistöä, sekä muuta kartanon monivaiheiseen ja rikkaaseen historiaan liittyvää irtaimistoa. Museolle kuuluu myös entisiä työväen asuntoja, mm. pehtorin tupa, jossa tänä päivänä toimii Ravintola Wanha Mylly. Alueelle on vuosisadan alussa siirretty 1700-luvulta oleva Knusbackan talo ainutlaatuisine kansatieteellisine kokoelmineen, sekä vanha tuulimylly. Museo on avoinna kesäsunnuntaisin kello 12-14 sekä sovittaessa puh: 040 752 3090 (museon intendentti).

https://www.hertonasgard.fi/sv/presentation/

https://www.hertonasgard.fi/en/presentation/

Toivotamme teidät tervetulleiksi viettämään historiallisia hetkiä Herttoniemen kartanoon ja Ravintola Wanhaan Myllyyn.